Moni haaveilee juoksemisesta, mutta kokee, että juokseminen tuntuu ihan kamalalta. Juoksemisesta saa mukavaa ja se sopii lähes jokaiselle ihmiselle, kunhan siitä ei tee liian vaikeaa.
Kokosimme alle vastauksia yleisimmin kysyttyihin kysymyksiin, joita Vahva elämän perustaja ja maltillisten juoksukurssien kehittäjä Rebekka Jaakkola saa juoksukursseihin liittyen.
PYSTYYKÖ KURSSEJA TESTAAMAAN ENNEN OSTOA?
Pystyy. Tästä pääset ilmaiseen kahden viikon juoksuohjelmaan, joka sisältää juoksutreenien lisäksi lihaskuntotreeniä ja kehonhuoltoa, ihan kuten kaikki juoksukurssitkin. Ilmaiskurssi ei sido vielä mihinkään.
MILLAISIA JUOKSUOHJELMAT ON?
Lähtötasosta riippumatta kurssit sisältää kaiken, mitä tarvitaan juoksun flown löytymiseen, eli vaihtelevat juoksutreenit (kirjalliset ohjeet), video-ohjatut lämmittelyt ja loppujäähdyttelyt, video-ohjatut lihaskuntotreenit (Kävelystä juoksuun -ohjelmassa niitä on vain muutama), video-ohjatut kehonhuoltoharjoitukset ja paljon vinkkejä rentoihin juoksulenkkeihin.
TARVITAANKO JUOKSUKURSSILLA SYKEMITTARIA?
Ei tarvita. Valmennus perustuu oman kehon kuunteluun ja rentoon juoksuun. Kaikki tämä opetellaan valmennuksessa. Toki sykemittaria saa halutessaan käyttää.
PYSTYYKÖ TREENEJÄ JUOKSEMAAN JUOKSUMATOLLA?
Pystyy. Vaihteleva juoksualusta on hieman lempeämpi keholle, joten Rebekka suosittelee ainakin välillä juoksemaan myös ulkona.
Keho hyötyy erilaisesta olosuhteista, koska joutuu haastamaan itseään joka lenkillä vähän eri tavalla. Ulkona juostessa saat myös luonnon tuomat hyödyt, kuten raikkaan ilman, ehkä lintujen viserryksen ja maisemat.
JUOSTAANKO KURSSEILLA AIKAA VAI MATKAA?
Useimmiten aikaa, sillä kurssit perustuu pitkälti kävelyn ja juoksun vaihteluun, ja helpoin tapa saada treeni sovitelluksi erikuntoisille ihmisille on ajan käyttäminen. Koska treenit on vaihtelevia, jotkut treenit tehdään matkaperusteisesti.
MIKSI JUOKSUKURSSEILLA TEHDÄÄN JUOKSUA JA KÄVELYÄ RYTMITTÄVIÄ TREENEJÄ?
Suurin osa juoksutreenistä (70-80 %) tulisi olla peruskuntotreeniä. Kävelyn ja juoksun vaihtelulla pidetään koko treenin sykekeskiarvo peruskuntoalueella jolloin ei haittaa, vaikka juoksuosuuksissa syke välillä nousisikin liian korkealle. Liian nopea juoksuvauhti on yleisimpiä syitä miksi juoksukunto ei parane määräänsä enempää tai juoksu tuntuu aina raskaalta.
MIKSI VAHVA ELÄMÄN JUOKSUKURSSIT TOIMII, VAIKKA NIITÄ VENYTTÄISI PUOLTA PIDEMMÄKSI?
On totta, että esimerkiksi nollasta vitosen juoksukuntoon voisi päästä neljässäkin viikossa, mutta kuka sellaista treenimäärää ja tahtia jaksaa ylläpitää koko loppuelämän.
Liian nopea eteneminen sotii myös juoksukurssien suunnittelijan Rebekka Jaakkolan liikuntafilosofiaa vastaan. Treenin kuuluu tuntua hyvältä jokaisen treenin aikana eikä vasta sen jälkeen. Tämä ylläpitää motivaatiota ja tuo pitkäaikaista jatkuvuutta harjoittelulle.
Kun treeni solahtaa omaan arkeen ja jaksamiseen ilman liikoja ponnisteluja, sitä haluaa lisää. Maltillinen treeni on osa Vahva elämän kestävän kehityksen periaatetta.
MITÄ JOS TREENAA MUITAKIN LAJEJA?
Kaikki juoksukurssit toimivat sitä paremmin, mitä enemmän niitä muokkaa omaan elämään sopiviksi.
Tärkeintä on, että palautuu hyvin joka päivä. Treeniviikkoa voi siis surutta venyttää muiden harrastusten kanssa sopivaksi kokonaisuudeksi ja treenejä voi vaihtaa omiin treeneihin. Juoksu- tai kävelylenkkejä voi korvata vaikka hiihdolla tai pyöräilyllä ja ohjelman lihaskuntotreenin korvaa esimerkiksi kuntosalitreeni.
Voit aina kysyä neuvoja myös Rebekalta.
MITÄ JOS SAIRASTUN, JOKIN MUU SYY KESKEYTTÄÄ TREENIT TAI EN PYSY KURSSIN TAHDISSA?
Juoksukursseilla on pitkä käyttöaika, joten sairastuminen kesken kurssin tai kurssin venyttäminen muusta syystä ei haittaa. Kaikki juoksukurssit ovat käytössäsi kurssialustalla vielä 6 kk kurssin päättymisen jälkeen.
Jos sairastuu, Rebekka suosittelee palaamaan tervehtymisen jälkeen kurssilla vähintään yhtä paljon taaksepäin kuin treenitauko kesti, jotta keho saa taas maltillisen lähdön treenille. Kannattaa myös muistaa, että tauot ei kaada harjoittelua vaan se, ettei jatka treenejä tauon jälkeen.
MITÄ JOS JUOKSEMINEN ALKAA SATTUA?
Maltillinen treeni pienentää rasitusvammojen riskiä, sillä usein erilaiset oireet vaikka polvissa tai lonkissa johtuvat liian suuresta kuormituksesta.
Myös hyvä lämmittely ennaltaehkäisee oireiluja ja tästä syystä Vahva elämän kursseilla jokaiseen juoksutreeniin kuuluukin alusta loppuun video-ohjattu monipuolinen lämmittely.
Heikko lihaksisto voi olla myös syynä kipuiluihin. Tästä syystä kursseilla keskitytään myös lihasten vahvistamiseen, jotta keho kestää juoksun aika yksitoikkoisen rasituksen paremmin.
Polven, lonkan tai selän kivut voivat johtua myös heikoista pakaralihaksista. Vahvistamalla pakaroiden ja keskivartalon lihaksistoa voi välttyä monelta haasteelta.
Harvoin kivut siis johtuvat suoranaisesti juoksemisesta vaan syy on usein muualla. Jos kivut on pitkäkestoisia, Rebekka suosittelee selvittämään kipujen perimmäisen syyn asiantuntevan lääkärin tai fysioterapeutin avustuksella.
OPETETAANKO KURSSEILLA JUOKSUTEKNIIKKAA?
Ei opeteta, mutta joitain tekniikkavinkkejä Rebekka kyllä antaa.
Kehittävän ja terveyttä edistävän juoksun tärkein elementti on se, että ylipäätään juoksee, nauttii siitä ja keho pysyy juostessa rentona. Usein liika tekniikkaan keskittyminen ja suorituskeskeinen juoksu vie juoksulta rentouden ja ilon.
Mikäli juoksu ei aiheuta kipua ja siitä nauttii, tavallisen harrastelijajuoksijan ei tarvitse juurikaan keskittyä tekniikkaan vaan monipuoliseen liikuntaan.
KUINKA NOPEASTI SYNNYTTÄMISEN JÄLKEEN VOI ALOITTAA JUOKSEMISEN?
Tismalleen oikeaa vastausta ei ole, sillä jokainen palautuu eri tahtiin.
Rebekka suosittelee kuitenkin jokaiselle maltillista liikunnan aloittamista synnytyksen jälkeen. Kävelystä ja lempeästä kehonhuollosta on hyvä aloittaa.
Keho toipuu synnytyksestä pitkään ja energiaa menee paljon myös vauva-arkeen. Juosta ehtii kyllä vaikka koko loppuelämän, joten sen kannattaa aloittaa vasta usean kuukauden tai jopa yli vuoden jälkeen synnytyksestä.
Vahva elämän suositut juoksukurssit löytyy täältä!
Juoksuterveisin,
Vahva elämän tiimi
Kuvat: Jassu Dammert (kaksi ensimmäistä), Alexandra Forsèn (viimeinen)
